Lauma sai vahvistusta;)

Olen tässä suunnitellut jo jonkin aikaa, että otan kääpiökoiran ,sellaseks ihan seurakoiraks, ei ole aikomus kerätä mitään meriittii eikä muutenkaan päteä sen kans...päätehtävä on olla "kainaloinen" koira-koira. Vinttikoirat ovat myös aina olleet sydäntäni lähellä joten..ta-daaaa , nyt on huushollissa 2vuotias Italianvinttikoira joka olosuhteiden pakosta joutui muuttaa kotia ja minulle tarjoutui hyvä tilaisuus se ottaa . Nimi on "Morron" ihan pikimusta ja on kyllä niin ihana pakkaus. Neero ja Åke ovat yllättäneet jälleen minut uskomattoman tasapainoisella käytöksellään .. eivät ole ahdistelleet tai komentaneet Morronia yhtään. Annoin koiran tepastella vapaasti huoneissa heti alkumetreillä ja saivat haistella sekä tutkia sitä aikansa ,kunnes saivat tarpeekseen ...niin luonnollisesti kaikki sujui.Aivan kuin meillä olis aina ollut pikkukoira. Eka metsälenkkikin sujui hienosti, tosin Morron oli flexissä mutta kauniisti ohittelivat sen ja antoivat sen kulkea rauhassa. Morron olisi kyllä halunnut leikkiä, varsinkin Åken kanssa joka on saman ikäinen muuten. Tässä nyt hiukan uutisia. Kuvia ei millään saa ulkona otettus, koira on vikkelä ja valoa on liian niukasti...mutta tästä nyt näkee jotain.

Aktiivinen viikko takana

Tosiaankin ollaan tehty ahkerasti hommia koirien kanssa, sekä myös lenkkeilty koirakavereiden kanssa runsaasti.
Maanantaina jälkitreenit molemmille koirille. Eija tallasi Åkelle alo.n. 500m jäljen ja 8 keppiä. Neerolle tein itse saman mittaisen myös 8 keppiä. Tunnin vanhoina lähdettiin ajamaan niitä. Onnistumiset jatkuivat, Åke jäljesti niin intensiivisesti ikinä ja kaikki 8 keppiä ilmaisi napsimalla niitä suuhun ja kääntyen mun puoleen :)Janalle lähetys itseltäni hutiloitu.
Neero myös konkarina jäljesti hienosti ja 7 keppiä ilmaisi. Janat on mennyt upeasti edeten suoraan janalle, kreppi puun ympärillä kohdistaa hyvin.
Keskiviikkona sama homma. Olimme Maanantaina merkanneet N & Å janamerkit valmiiksi,näin jäljentekijä vain kulki janan poikki jostain kohtaa eli nyt ihan koemainen lähetys janalle ja jäljen etsiminen, kumpikin koira onnistui, Neero ihan sika hyvin!!etenee luotisuoraa janalle, wow jey jey!
. Åken jäljestys alkoi hyvin ja se ilmaisi keppejä sopivin välein, ihan loppu päässä nosti yllättäen kuonon ylös ja tavoitteli tuulen tuoksujam, mitä lie nenäänsä sai. Annoin olla oloissaan ja sitten kehoitin jatkamaan ja loppu hyvin kaikki hyvin.
Esineruutua monta esinettä alueelle ja molemmat koirat katsomassa alueen läheisyydessä puussa kiinni. Neero on palannut pravuuriinsa , niin upeasti etsii ja palauttaa esineitä vähintään 3, että ei mitään huomauttamista. Åkella ei vielä ole homma tietenkään ihan hanskassa, koska noutaminen ei ole sen lempparilaji läheskään niin kuin taas se on Neerolle. Haetutin kuitenkin Å monta esinettä- toistoista ne oppii.
Tänään hakuiltiin ja vettä satoi välillä kaatamalla, mutta eipä sitä huomaa kun treenaa.Åke sai etsiä 4 mm ja viimeisellä mm sai tehdä hommia, -ottipa pari tyhjääkin siinä ihan "vahingossa" -kun tuntui etsivän tällä kertaa enempi silmillään kun nenällä.Opettavainen treeni . Esineruutua vielä lopuksi, nyt otin vain Neerolle ja osaahan se , sekä tykkää niin maan perusteellisesti etsiä. Neero on Neero :)
Eijan ja Friidun kera tehtiin metsälenkki vielä jälkiruoaksi ja molemmat "kakarat" lähti jälleen jonkun elikon perään...tällä kertaa Åke noudatti tänne kutsuaja laitoin sen hihnaan, mutta Friidu jatkoi matkaa metsän syvyyksiin ja piti meitä pelossa kauan poissaolollaan. Kyllä sitä kaikkea tulee ajatelleeksi kun koira viipyy reissussa...kokemuksiakin on jo Åke antanut mitä kaikkee voi sattua, kun riistanperään lähtee. Onneksi tämä reissu päättyi ilman vahinkoja.

Onnistumisia

Lumi ei ole onneks maahan suostunut jäämään ja metsät on kuin kesällä niin alkuviikosta sain treeni seuraa ja ei ku jäljestämään. Neeron jäljellä kävi pari tyyppiä kuikuilemassa, mitä lie etsivät...sieniä...nitäkin vielä löytyy, joten ajettiin sen jälki ensin. Olihan se onneks ollut jo melkein tunnin muhimassa ja harhajälkenä otettiin tämä yllättävän pariskunnan huuhailut jäljellä. Janamerkki oli tosi hyvä idea, valkoinen leveä nauha puun tyvessä sai Neeron kiinnittämään katseensa siihen ja se eteni loistavasti janalle ja nappas jäljen. Erittäin intensiivistä jäljestystä Neerolta, se piti hyvin kuonoa syvällä maassa ja oli innokas mutta ei hosunut. Kepit 6 se ilmaisi niin kuin kuuluukin ja eikä se harhajälki paljoa häirinny Neeroa, minua enempi, kun tiesin sen siinä jossain menevän ,niin sorruin epäilemään N taitoa selvitä haasteesta, vaikka hienosti se olisi lopun hoitanut ...hieman avitin siinä no, kuitenkin N selvitti homman.
Åke lähti myös hienosti suoraan edeten janalle ja tarkasti ensin takajäljen ja otti sitten oikeen suunnan. Tämä oli myös Åkelta erinomainen jäljestys , kepit ilmaisi 7 ja yks jäi jostain syystä maahan, mutta asennetta oli . Jälkimaasto oli osittain tosi upottavaa, märkää suomaastoa ja matkan varrella kaks kulmaa jotka otti hyvin..kerrassaan hieno suoritus , hyvä homma.
Tänään hakuiltiin ja molemmat koirat saivat etsiä ukkoja. Arvata saattaa, että Neero ei meinannu onnessaan nahoissaan pysyä kun laitoin sille rullan kaulaan . Apuja käytin sille eka haamu, toinen muistikuva ja kolmas valmis..koska viime kerrasta on vierähtänyt tosi paljon aikaa, hienosti koira suoriutui ja onnistu kaikki kolme ukkoa nostamaan ja se oli tarkoituskin että sais onnistua ilman mitään sählinkiä..kerrankin !!
Åkelle 4 pistoa (ukkoo,) kummallakin puolella 1 mm ja valmmiksi hyvin piiloissa. Mitäs sitä romaania tarvii alkaa tästä kirjoittamaan, koira osoitti tänään upeaa hakutyöskentelyä ja haukkuilmaisut oli voimakkaat ja pitkä kestoiset joka ukolla.Hienot treenit kaiken kaikkiaan.Taas jaksaa...
Tosiaankin, (kiitti Åsa muistutuksesta). Mukamas on niin paljo taas treenattu, ettei muista kaikkee :)
Esineruutuakin tehtiin N & Å ja Åkelle paljon esineitä kaistaleelle n. 30x60
Åke sai palkkaa joka esineestä kolme sai tuoda ja osaahan se kun ei liian vaativia juttuja ala laittaa, vaan tason mukaan. Neero myös teki ihan näppärästi kaks esinettä löytyi tosi nopsaan, kolmatta etsi kauan, mutta löysi ja sit sai vasta palkan.

Rutiinia

Åken kanssa ollaan treenattu enempi vaihteeks tottiksia ja esineruutua, sekä varsinkin arkitottista joka metsälenkillä. Aina jos kaikkonee turhan kauas, kutsun Åkea ja palkkaan kehuin ja joskus namilla ja kyllä ainakin kun yksin olen koirien kanssa ilman lenkkikavereita, niin on alkanut kuunnella ja noudattaa kutsua hyvin
.
Jotenkin on unohtanut koira tottiksessa, miten tullaan sivulle!!!onhan siitä jokunen aika , kun rutiini treenejä oon ottanut, mutta ihme juttu...oli ihan pihalla kun sanoin : sivulle...meni oikeelle puolelle istumaan , sitten tarjos maahanmenoa ja oli oikeesti hämillään, että mitä..minne ?!. Avustamalla taas kädellä alkoi muistaa :( no joo, tää on niin tätä.
Noudot sujuu aika mukavasti nyt, pitää kapulaa hienosti ja menee vauhdilla ja tuo vauhdilla .
Häiriötreeniä kaverin kanssa:otettiin kohtaamisia ja muita juttuja, aika mukavasti on Åke mukana hommissa ja ei kovin paljoa Friidu-belkkarin läheisyydestä mene sekaisin.Enempi kiinostui kentällä olevista pojista jotka lennättivät frisbiisejään.

Esineruudussa vielä edelleenkin paljon hommia. Vaikka viimeksi sai katsoa kun Neero haki - tosi tyylikkäästi muuten - kaksi esinettä...kolmas oli sitten Neerolla sillä kertaa hukassa, no kuitenkin ..ei taas ekan esineen jälkeen Åkea kiinostanut enempää etsiä ja sain pienellä painostuksella sen kuitenkin ruotuun ja tekeen hommia.
Hampaankolo on parantunut tosi nopsaan umpeen ja saa nähdä minkälaiseks purukalusto muuttuu loppupeleissä rivistöltään.

Vahinko ei tule kello kaulassa!

Ei tosiaankaan koskaan tiedä, mitä voi lenkillä sattua. Aavistella aina voi, kun Åkella varsinkin on tuo riistavietti hyvin vahva ja perään karkaa jos metsän eläviä näkee ja tänään sitten kävi niin taas kerran ikävin seurauksin. Mentiin kimppalenkille Åsan kanssa ja hänellä oli Molli ja Demi vain mukana niin lenkkeily alkoi ihan rauhallisesti. Jossain vaiheessa Demi ja Åke katosi kallioiden taakse ja vislattuamme aikamme tulee ensin Åke kallionrinnettä alas...valkoinen kaulakarvaröyhelö veressä.Mielessä kävi monta vaihtoehtoa siitä mitä olis voinu sattua, oliko tapellut Supikoiran kanssa...Hirvi potkaissut..keskenään nämä koirat ei ottele. Åke heittäytyi tapansa mukaan piehtaroimaan iloisena sammalikkoon ja näin sen suusta tulevan runsaasti verta, kieleen se on ennenkin itseään puraissut, mutta kun tarkemmin katsoin huomasin ylä etuhampaan olevan poissa!!Neerokin meni nuuskimaan huolestuneena Åkea. Sitten tulla pöläytti Demi ja veriset tassunjäljet perässään...anturahan sillä oli auki, voi yhen kerran tätä tuuria , no, huonomminkin olisi voinut käydä, mutta ihan turha juttu nyt tämäkin taas oli. Mitä lie oli koirille sattunut,Åke liukastunut ehkä ja kallioon törmännyt, entä Demin tassuhaava? ei tietoa mitä tahansa on voinut tapahtua..mutta ei näitä elukoita voi lasikaapissakaan säilyttää, mutta toi riistan perään meno on vaarallista touhua.

Ruoka maistui Åkelle ja eipä se itse ole moksiskaan,se on kyllä niin reipas koira ja taas kerran joudun toteamaan -äärettömän rakas.

Haastetta

Niin, tämänpäiväinen hakuratamme oli todella mielenkiintoinen ja haasteellinen. Aikomamme treenimetsä olikin yllätykseksemme raivattu sileäksi kuin taikaiskusta ja maisema lohduton karu ryteikkö, mutta onneksi tien toisella puolen löytyikin varsin mielenkiintoinen alue. Ihanan upottavaa rahkasammalta , sopivasti ryteikköä ja melko leveä iloisesti soliseva leveähkö oja halkoi suunnitelemaamme aluetta. Oja oli siis alueella poikittaen ja sinne ojanpohjalle suunnittelin Åkelle ainakin yhden ukon laittaa. Alkuun etukulmiin ukot valmiina ja sitten ojaan yksi ja takakulmaan vasemmalle viimeinen , tuomarikättely alkuun ja sitten hommiin. Molemmat etukulmat Åkelta hyvää työskentelyä, kuuluva innokas haukku ja pysyy mm llä niin kuin pitääkin. Sitten oja ja mm:s. Lähti hyvälle pistolle mutta eteni tooooosi syvälle , kutsuin ja palatessaan löysi hirvenluita joita jäi miettimään ottaako matkaevääksi mukaan . Hyppäsin ojan toiselle puolelle josta saisin sen ohjattua samalle puolelle ja paluumatkalla haistaisi mm...näin tekikin, mutta kun löysi mm;hen jäi ihmetteleen sitä olin kutsunut tätä ennen sitä luokseni joten Åke päätti tulla kuitenkin varmuuden vuoksi luokseni , mutta tulikin sellaisella hepuli vauhdilla ja pisti leikiksi, hypäten rintaani vasten niin kuin oltais tavattu viikon eron jälkeen toisemme!!! aloin nauramaan sen hassua olemusta , kuitenkin lähetin uudestaan pistolle ja pokka petti mulla vielä naurunpurskahduksella ja Åkehan kuuli sen ja luuli että zoukkia tää koko homma ja löysäsi hommia...kävi kyllä moikkaamassa taas mm:hen ilman ilmaisua. . sain kuitenkin koottua itseni ja lähetin sen taas meneen uudestaan ja nyt ilmaisi sitten raikuvasti. Hirmuiset bileet mm:hen luona ja - niin - laskutaitoni petti ja pidin tätä jo vikana ukkona ja että treeni loppu tähän Åkea kehuen ja riemuiten palasin keskilinjalle missä Minna osoitti paikkaa mistä lähettää viimeiselle piilolle- mitä - siis..öh juu juu niin just...kovin hämillään oli koira ensin, mutta lähti meneen, mutta lähetin Åken vissiin 4x pistolle ja joko oja kuljetti hajut tai oma asenteeni häiritsi Åkea sen verran, että ei tahtonut löytää ukkoa, mutta sitkeesti lähti kuitenkin joka kerta etsimään ja löytyihän se viimeinkin, on se niin mainio koira.Tämä oli erittäin hyvä treeni ja uskon, että taas sitkeys palkittiin ainakin Åke oli valtavan iloinen ja vilkas kun kaikki kehuttiin keskilinjalla sitä ja se teki töitä. Minä sain taas kerran "nuhteita" kun silleen repesin;) ei vaan pokka pitäny , mutta harjoitusta tämäkin ,luulisin ?
Ihanat kahvit ja kääretortut oli taas tarjolla ja vielä jo illan hämärtyessä Neero sai etsiä kaistaleelta esineitä tosi pimeessä , mutta nenä toimii ja suit sait kaks esinettä toi.

Paljon taas ollaan tehty

Huh melkein kuukausi viime päivityksistä on kulunut treenirintamalla. Kovasti ollaan tehty kyllä hommia ja eipä niitä näin kauempaa tarkkaan kaikkia enää muista, mutta pikkutauko haussa teki terää Åkelle. Oli todella osaava ja innokas viime kerralla n.viikko sitten. Tottista olen hieman jokaiselle päivälle ottanut ja keksinyt jotain tekemistä metsälenkin lopuksi mm. tarkkuus-sekä esineruutua pudonneen esineen noutoo myös harjoiteltu satunnaisesti .
Lähinnä olen kuitenkin noudattanut Åkea sekä sisällä että metsässä tuomaan esinerivistöstä 3-5 esinettä ennen kuin saa palkkansa.Edelleenkin ekan tuotuaan alkaa "vihellellä" ja viihdyttää itseänsä jos en palkkaa anna joten treenii paaaljoon vielä tähän osioon. Jälki menee suht mukavasti , olen tahnyt parikertaa viikossa jäljen Åkelle ja *mikä on, kun en sen jälkeä ole sekoillut!!!??syy lienee se, kun olen yksin tutussa metsässä niin vissiin on enempi skarppina.Yksin treenatessa ei jaksa molemmille tallata ja Neero tyytyy ihan hyvin siihen jos saa noutaa kaikissa eri variaatioissa:)
Sitten tänään, Åkelle ihan vieraan tekemä ja pitkä jälki, reilu tunti vanha ja 8keppii. Janaahan me kans vielä opetellaan ja aika kivasti parin ekan vinon lähetyksen jälkeen ymmärsi yskän ja suoraan sitten eteni. Åke sai katsoa polulta hetken jäljentekijän menoa ja sitten takas koira autoon -aatokset muhimaan.Haittatekijä oli kyllä tässä muuten hyvässä ideassa, kun polun toisella puolella meni toinen treenikavereista tallaamaan jälkeä, alkoi Åke vilkuilemaan molempiin suuntiin ihan niin kuin haussa erkanevat maalimiehet menee...no oli miten oli. Alku oli hieman haparoivaa, mutta jäljenmakuun päästyään otti homman tosissaan ja rauhallisesti jäljesti...nosteli tosin aika usein tälläkertaa kuonoaan ylös tuuleen, mutta kepit bongas hyvin 6 löytyi.
*Neerolle tallasin itse jäljen ja voi yhenkerran että olen idiootti, taas kerran Neeron jälki oli yhtä sekasotkua...niin harmittaa oma töppäily, että en haluu edes aatella sitä. Neero oli kuitenkin hyvillään, kun alkupätkä n.300m kunnon jälkeä sai nostaa keppejä, sekä loppu osa löytyi ja ah, niin iki-ihana tennispallo sai taas kyytiä. Ei tuo kaunaa onneks kanna , mutta a-i-n-a mä sössin grrr. Seuraavaks teen tuttuun metsään 500m jäljen ja yks kulma, että saa koira reilun jäljen ajaa :( on jämpti näin.
Esineruutu oli onneks "lottopotti" Neerolle, suit sait haki kolme esinettä iloisena ja reippaana ilman välipaloja - loppupalkkana broiskua- oli koiruus täpinöissään, mun luttana<3
Tämmöstä taas ja hommat jatkuu:)